Kaikki irti vähennyksistä – ota nämä asiat huomioon arvonlisäveron laskemisessa

Arvonlisävero - vinkit sen laskemiseen

Arvonlisäverotuksen lähtökohtana on, että kaikki elinkeinotoimintaa suorasti tai epäsuorasti edistävät menot  ovat vähennyskelpoisia. Menon vähentämisoikeus edellyttää erän yleisen vähennyskelpoisuuden lisäksi sen oikeaa kohdistamista: verovelvollinen voi vähentää ainoastaan  omaan tulonhankkimistoimintaansa kohdistuvat menot.

Mutta mitkä kaikki menot luetellaan tuloshankkimistoimintaan kohdistuviksi? Miten yrityksen koko vaikuttaa laskentaan? Tästä artikkelista saat vinkit siihen, mitä arvonlisäveron laskemisessa tulee ottaa huomioon.

 

Arvonlisävero – mitä saan vähentää?

Arvonlisäverollisen toiminnan harjoittajana saat vähentää arvonlisäveron, joka sisältyy toiselta arvonlisäverovelvolliselta ostamasi tavaran tai palvelun hintaan. Voit tehdä vähennyksen vain, jos olet hankkinut tuotteen tai palvelun arvonlisäverollista liiketoimintaa varten.

Jos käytät hankkimaasi tavaraa tai palvelua myös muussa kuin arvonlisäverollisessa toiminnassa, saat vähentää vain  arvonlisäverollista käyttöä vastaavan osuuden. Edellytyksenä on kuitenkin, että vähennysoikeutta ei muuten rajoiteta arvonlisäverolaissa. Arvonlisäveroa ei voi vähentää esimerkiksi silloin, kun hankinnat tulevat yrittäjän tai henkilökunnan yksityiskäyttöön tai sellaiseen yrityksen toimintaan, josta vähennyksiä ei ole oikeus tehdä.

Vähennyskelpoisia eivät ole  elantomenot ja muut yksityismenot eivätkä erät, joita voidaan pitää voitonjakona tai osakeyhtiön peiteltynä osingonjakona. Kuitenkin esimerkiksi  markkinointi- ja neuvottelumenot  ovat arvonlisäverotuksessa täysin  vähennyskelpoisia. Verovelvollinen voi vähentää niihin sisältyvän arvonlisäveron.

 

Edustus- ja neuvottelukulut – miten ne eroavat toisistaan?

Mikä on edustus- ja mikä neuvottelukulua? Suurin käytännön ero näiden kahden välillä on tilaisuuksien dokumentaatio ja sille asetetut laskuvaatimukset. Neuvottelukulujen laskussa tulee aina olla selvillä, mitä on ostettu ja mihin tarkoitukseen. Esimerkiksi neuvottelukulut asiakkaan kanssa voidaan helposti tulkita edustuskuluiksi, ellei dokumentaatiosta tule selville,  millainen tilaisuus, kenen kanssa  sekä  mistä aiheesta  on ollut kyse. Vaikkei näitä tietoja saataisi suoraan laskuun, ne tulee dokumentoida ja liittää osaksi selvitystä. Suurin ero edustamis- ja neuvottelukulujen välillä on kuitenkin se, että edustusmenot ovat arvonlisäverotuksessa  täysin vähennyskelvottomia. Yritys ei voi vähentää edustusmenoihin sisältyvää arvonlisäveroa ja tuloverotuksessakin niistä voi vähentää vain puolet.

Edustusmenoina  pidetään sellaisia asiakkaisiin, liiketuttaviin ja muihin elinkeinonharjoittajiin vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla elinkeinonharjoittaja pyrkii uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen tai suhteiden parantamiseen.

Edustusmenoihin luetaan kaikki edustustarkoituksessa syntyneet menoerät, kuten:

  • Ravintolamenot, edustuslahjat
  • Edustusmatkojen matka- ja majoituskulut
  • Edustustilaisuutta varten palkatun tarjoiluhenkilökunnan palkat
  • Edustamiseen käytetyn kiinteistön, huoneisto, veneen tai muun vastaavanlaisen omaisuuden menot
  • Edustamiseen tarkoitetun omaisuuden hankintamenoista tehtävät poistot

Neuvottelumenoilla  on aina nimetty kohde ja tarkoitus. Esimerkiksi yrityksen sisäiset palaverit kuuluvat selkeästi neuvottelukuluihin, koska niillä on selkeä aihe ja kohderyhmä. Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen, kuten konsultoinnit kuuluvat myös neuvottelumenoihin – sen sijaan, että tilaisuudessa rakennetaan tai kehitetään yleisesti liiketoimintasuhdetta, kyseessä on konkreettisempi, tiettyyn päämäärään, kuten taloushallinnon tehostamiseen ulkoisen kumppanin avulla tähtäävä toiminto.

Neuvottelumenoina voidaan pitää:

  • Yrityksen sisäiset palaverit tai hallintoelinten kokouksista johtuvat menot eivät ole edustusmenoja.
  • Neuvottelumenoina voidaan pitää myöskin tilintarkastusmenoja ja muita asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä syntyneitä kuluja.
  • Muihin asiantuntijoihin voidaan lukea esimerkiksi tilitoimiston henkilökunta sekä viranomaiset.
  • Myös asiakkaille neuvottelujen yhteydessä (päivällä) tarjottavat tavanomaiset (vähäiset) tarjoilut ovat neuvottelumenoja.

Neuvottelumenojen vähennyskelpoisuus tulee aina todentaa laskulla tai kuitilla ja sitä tukevalla tilaisuuden luonteen selvittävällä dokumentaatiolla. Lisäksi on varmistettava että laskulla tai kuitilla on pakolliset laskumerkinnät kuten:

  • laskun antamispäivä
  • juokseva tunniste
  • myyjän arvonlisäverotunniste
  • myyjän nimi ja osoite
  • tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
  • tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä
  • veron peruste verokannoittain
  • verokanta
  • suoritettavan veron määrä

Ero verohyödyssä on merkittävä

Mikäli tarjoat asiakkaalle 100 euron edustuslounaan, on nettokustannus yrityksellesi tuloverohyödyn jälkeen 90 euroa (50% vähennyskelpoista tuloverotuksessa, tulovero 20%).  Mikäli tapaamisella on liiketoimintaan liittyvä tarkoitus ja se tulkitaan ja dokumentoidaan neuvottelumenoksi on nettokustannus yrityksellesi arvonlisävero- ja tuloverohyödyn jälkeen n. 70 euroa (100% vähennyskelpoista tuloverotuksessa, tulovero 20%, alv-vähennys 14%).

Muistathan että pikkujoulut ovat alv-vähennyskelpoisia

Joulun lähestyessä usealla yrityksellä on jo pikkujoulusuunnittelut loppusuoralla tai valmiina. Kun yrityksen virkistystilaisuus järjestetään koko yrityksen tai osaston henkilöstölle, yrityksen määräämänä aikana ja paikassa, on virkistystilaisuuden kustannukset vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Tilaisuuden muodollisella nimellä, sisällöllä tai ajankohdalla ei ole merkitystä, kuten korkeimman hovioikeuden muutaman vuoden takainen päätös aiheesta osoittaa.

Tiesitkö?

Jos yrityksesi liikevaihto on alle 100 000 € vuodessa, verokausi voi olla tavallista pidempi. Arvonlisäveroilmoitukset voidaan tehdä tällaisissa tapauksissa neljännesvuosittain sen sijaan, että ne tehtäisiin kerran kuukaudessa. Jos yrityksen liikevaihto taas on alle 30 000 € vuodessa, ilmoitusten määrän voi tiputtaa kertaan vuodessa. Lisäksi alle 30 000 euron liikevaihto vuodessa oikeuttaa yrityksen arvonlisäveron alarajahuojennukseen, joka on mahdollista saada sitä erikseen hakemalla.

Kaipaatko apua ja lisätietoja arvonlisäveron laskemiseen? Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää!

Jaa artikkeli somessa:

Jaa Linkedinissä
Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä