Työmme sisältää paljon ohjeistusta ja neuvontaa, jotta voimme taata paitsi asiakkaamme lakien- ja ohjeistuksienmukaisen, myös mahdollisimman kannattavan toiminnan.

Kokosimme tähän postaukseen meiltä useimmin kysyttyjä kysymyksiä taloushallintoon liittyen sekä vastauksia niihin.

 

Myyntilasku näyttää olevan ohjelmassa avoimena. Onko se maksamatta?

  • Suoritus on saattanut tulla ilman viitettä, eikä ole tällöin ohjelmassa automaattisesti kohdistunut myyntilaskulle. Kohdistuksen voi tehdä kirjanpitäjäsi. Näin ollen selviää, onko myyntilasku todellisuudessa vielä avoin, vai olisiko syytä esimerkiksi maksumuistutuksen lähettämiseen.

 

Mitä pitää olla kirjattuna henkilöstöjuhlien tai -lahjojen selvityksessä? Mikä näistä on alv-vähennyskelpoista?

  • Pääsääntöisesti listattuna tulee olla juhlien luonne ja osallistujat. Tällöin kulut ovat arvonlisä- ja tuloverotuksessa vähennyskelpoista. Jos paikalla on muutakin kuin henkilökuntaa, kyseessä on edustus. Edustuskuluista 50 % on vähennyskelpoisia menoja. Lahjoista puolestaan ei voi tehdä arvonlisäveron vähennystä ja lahjakorttien tulee olla tietyin ehdoin rajattuja, jotta niitä ei lasketa palkaksi.
  • Verohallinnon sivuilta löytyvät tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat ohjeistukset näihin (esimerkiksi täältä tai täältä.)

 

Miksi kirjanpitäjäni kyselee aina luottokorttikuitteja?

  • Yrityksen kirjanpitoon vietävistä tapahtumista tulee löytyä kirjanpitolain vaatimukset täyttävä tosite.
  • Tosite määritellään kirjanpitolaissa seuraavasti:

”Kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja järjestelmällisesti numeroituun tai vastaavalla tavalla yksilöityyn tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Liiketapahtuman, tositteen ja kirjauksen välisen yhteyden tulee olla vaikeuksitta todettavissa. (30.12.2015/1620)

Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta ja suoritteen luovutusajankohta on voitava osoittaa tositteen avulla. (30.12.2015/1620)

Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla, mikäli se on mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama.

Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee todentaa kirjanpitovelvollisen itsensä laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla. (Kirjanpitolaki 1997/1336)”

  • Etsiminen voi tuntua työläältä, mutta se on ehdottoman tärkeää myös verovähennyskelpoisuuden todentamiseksi. Onneksi hyvät ohjeet ja esimerkiksi erilaiset appit ovat hyvin saatavilla mahdollisimman helpon käsittelyn takaamiseksi. 😊

 

Mitä voin tehdä säästääkseni taloushallinnon kuluissa mahdollisimman paljon?

  • Mitä sujuvampaa on kirjanpitäjän ja asiakkaan välinen kommunikointi, sitä sujuvammin taloushallinnolliset asiat myös saadaan päätökseen. Toimita siis tarvittavat materiaalit ajoissa ja kerralla sekä kerro kirjanpitäjällesi, jos on jotakin erityistä, joka mietityttää tai josta hänen tulisi olla tietoinen. Toisin sanoen pidä kirjanpitäjäsi tarvittavissa määrin ajan tasalla siitä, mitä yrityksessäsi tapahtuu. Tällöin lisäkysymyksiä tarvitsee todennäköisesti esittää vähemmän.
  • Myös sovitut rutiinit ja aikataulut sekä niistä puolin ja toisin kiinnipitäminen selkeyttävät taloushallinnon tekemistä ja laskee kuluja.

 

Milloin tilinpäätös on valmis?

  • Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
  • Tilinpäätöstä varten kirjanpitäjälläsi pitää olla tarvittavat materiaalit sen tekemiseen, jonka jälkeen hän voi aloittaa niiden käsittelemisen, eli tilinpäätöksen tekemisen. Tilinpäätös on tärkeä ja vaativa tehtävä, joka vaatii aika ajoin tiivistäkin yhteistyötä kirjanpitäjän ja asiakkaan välillä. Mitä soljuvammin yhteistyö ja esimerkiksi materiaalien pyytäminen / toimittaminen sujuu, sitä nopeammin todennäköisesti valmistuu myös tilinpäätös.
  • Mikäli on sovittu tietty aikataulu tilinpäätöksen laatimiselle (lakisääteisen aikataulun lisäksi), tulisi siitä pitää kiinni.
  • Virallisesti tilinpäätös on valmis, kun se on allekirjoitettu liikkeen- ja ammatinharjoittajan tai osakeyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan toimesta.

 

Miten osingoista menee verot? Paljonko sitä kannattaa jakaa?

  • Osinkojen verotus on mutkikas maailma, johon vaikuttaa moni tekijä. Lähtökohtana kuitenkin on, että ennen kuin yhtiö voi maksaa osinkoa, tulee sen tehdä tulosta (josta maksetaan yhteisöveroa). Yksityiskohtaiset ohjeet osinkojen verotukseen löytää Verohallinnon sivuilta tästä linkistä.
  • Esimerkiksi listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa, jos osinko on alle 8 % yhtiön nettovarallisuudesta.
  • Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä velat yrityksen varoista. Tästä jäljelle jäävästä summasta jo mainittu 8 % on kevyesti verotettavaa osinkoa, joista osingonsaaja maksaa vielä ennakonpidätyksen. Pääsääntönä voidaan sanoa, että tämä niin kutsuttu huojennetun osingon osuus kannattaa nostaa. Tästä 25 % verotetaan pääomatulona, mutta loppuosa on näennäisesti verotonta osinkoa. (Tästäkin osuudesta on kuitenkin maksettu yhteisövero.)
  • Osakeyhtiölain mukaan yhtiön maksuvalmius ei saa vaarantua osingonjaon vuoksi ja osingonjakopäätöstä tehdessä maksuvalmius täytyy aina huomioida.

 

Miksi yrityksen tulos on huono, kun tilillä on kuitenkin rahaa? Tai päinvastoin, miksi yrityksen tulos on hyvä, kun tilillä ei kuitenkaan ole rahaa?

  • Yrityksen tilille kertyy varoja esimerkiksi myynnistä (ilman arvonlisäveroa). Myynnistä taas koostuu liikevaihto, joka kertoo siitä, kuinka hyvin yrityksen tuotteet tai palvelut käyvät kaupaksi. Vastaavasti yrityksen tililtä myös maksetaan yrityksen kuluja. Tilin saldo ei siis ota kantaa esimerkiksi yrityksen varallisuuteen tai velkoihin yleisesti, vaan näyttää senhetkisen käyttövaran.
  • Yrityksen liikevoitto puolestaan koostuu paitsi liikevaihdosta, myös vähennettävistä kuluista ja poistoista. Tämän jälkeen tiedossa on tulos ennen rahoituseriä ja veroja.
  • Vaikka yrityksen tilillä olisi rahaa, mutta tulos näyttää kehnolta, kertoo se siitä, että senhetkinen liikevaihto ei pärjää suhteessa yrityksen kustannuksiin.

Tällainen tilanne voi aiheutua esimerkiksi, jos ostot ovat pitkällä maksuajalla, mutta myynnit lyhyellä maksuajalla. (Kun ostolaskut maksetaan, sekä tulos että kassa näyttävät kehnolta, toisin sanoen on myyty liian edullisesti.) Myös isot poistot voivat vaikuttaa kehnoon tulokseen, mutta kassaan niillä ei ole vaikutusta.

  • Jos taas tulos on hyvä, mutta yrityksen tilillä ei ole rahaa, kertoo se siitä, että tämänhetkinen käyttövara on heikko (esimerkiksi ostoja varten).

Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos lainanlyhennyserät ovat suuret. Nämä eivät näy tuloksessa, mutta pankkitilin saldossa kyllä. Sama pätee investointeihin, jolloin vaikutusta tuloksessa ei ole, mutta raha lähtee pankkitililtä eräpäivänä.

Varat voivat olla kiinni myös myyntisaamisissa tai varastossa. Tällöin olisi syytä miettiä, voisiko myyntien maksuaikoja lyhentää, onko yrityksellä isoja erääntyneitä saamisia tai tarvitseeko juuri sillä hetkellä varastoon hankkia uutta tavaraa.

  • Yrityksen tulosta arvioidessa kannattaa usein huomioida myös esimerkiksi liiketoiminnan sisältämät riskit.
  • Yrityksen kannattavuutta ja pärjäämistä varten on olemassa myös useita erilaisia tunnuslukuja, eikä tilin saldo tai tulos välttämättä kerro kaikkea tarpeellista yrityksen tilasta.
  • Esimerkiksi controller on oiva apu sellaisen yrityksen tueksi, joka kaipaa tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa seurantaa liiketoiminnalleen.

 

Lopuksi haluamme vielä painottaa, että nämä ovat ns. yleispäteviä vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Kaikki kysymykset tulee kuitenkin käsitellä yksityiskohtaisen tilanteen mukaan tarkasti ja tapauskohtaisesti, eikä tätä postausta tule käyttää absoluuttisena ohjenuorana tai totuutena. Mikäli jokin näistä (tai jokin aivan muu) kysymys mietityttää sinua, suosittelemme olemaan yhteydessä ja tarkentamaan asioita omalta kirjanpitäjältänne tai controlleriltanne.